– Suomi myi kurdien turvallisuuden ja maineensa ihmisoikeuksien puolustajana

Suomi, Ruotsi ja Turkki solmivat 28.6.2022 sopimuksen, jossa Suomi ja Ruotsi myöntyvät Turkin esittämiin vaatimuksiin. Nämä liittyvät ihmisoikeustilanteen ja poliittisten toimintaoikeuksien heikentämiseen Suomessa ja Ruotsissa ja Turkkiin suuntautuvan asekaupan uudelleenavaamiseen. Sopimuksen mukaan Suomi ja Ruotsi kieltäytyvät jatkossa kaikesta tuen osoittamisesta Kurdistanin työväenpuolueelle (PKK), Koillis-Syyrian autonomisen alueen Kansanpuolustusjoukoille (YPG-YPJ) ja jopa samalla alueella toimivalle Demokraattiselle liittopuolueelle (PYD). Mitä tämä tarkoittaa esimerkiksi kurdijoukkojen hallinnoimien ISIS-vankileirien suhteen, jää nähtäväksi. 

Turvallisuutta turvattomuutta ruokkimalla

Laadittu sopimus on ehto sille, että Turkki tukee Suomen ja Ruotsin hakemusta NATO-jäsenmaaksi. Turkin vaatimukset Suomelle ja Ruotsille ovat merkittävästi tiukempia kuin monen muun NATO-maan linjaukset: esimerkiksi USA on taistellut YPG-joukkojen rinnalla ISIS:tä vastaan. Omien turvallisuuspelkojensa peittoamiseksi Suomi ja Ruotsi myyvät kurdien ja monien muiden vähemmistöjen turvallisuuden Turkin diktatorisen presidentin Recep Tayyip Erdoganin vaatimusten edessä. Rähmällään olon politiikka on Suomessa niin tuttua, ettei presidentti Sauli Niinistö tiedotustilaisuudessaan 28.6. edes huomannut minkään muuttuneen sopimuksen myötä.

Sopimus Suomen, Ruotsin ja Turkin välillä uhkaa kaikkia naisten vapaudesta, ekologiasta ja suorasta demokratiasta inspiroituneita henkilöitä, ryhmiä, yhdistyksiä ja muita yhteenliittymiä. Naisten vapaus, ekologia ja suora demokratia muodostavat PKK:n ja PYD:n ajaman demokraattisen konfederalismin perustan. Näitä periaatteita pyritään toteuttamaan esimerkiksi Koillis-Syyrian autonomisella alueella, jonne Turkki uhkaa tällä hetkellä hyökätä. Kaakkois-Turkin alueella laillisilla vaaleilla valittuja demokraattisen konfederalismin kannattajia on systemaattisesti syösty kuntapoliittisista asemistaan ja passitettu vankilaan.

Pakkopalautuksia ”terrorismin” nimissä

Nyt allekirjoitettu sopimus uhkaa konkreettisesti ja suorasti turvapaikkaa tai oleskelulupaa Suomesta tai Ruotsista hakevia poliittisesti aktiivisia kurdeja – tai sellaisiksi epäiltyjä. Oleskelulupa voidaan evätä suojelupoliisin päätöksellä, eivätkä nämä päätökset ole julkisia. Tästä Ruotsista on viime vuosilta monia esimerkkejä. Edes karkotetut tai palautetut eivät saa missään prosessin vaiheessa tietää, mistä heitä syytetään ja millaisin todistein. Tiiviimpi yhteistyö Turkin kanssa ja kahdenvälisten yhteistyöelinten laatiminen tarkoittanee suojelupoliisin lausuntojen käyttämistä entistä enemmän Turkin kurdien ja muiden oppositiotoimijoiden oleskelulupapäätösten kohdalla. Suomessa oleskeluluvan saaminen voidaan ulkomaalaislain mukaan kieltää esimerkiksi ”Suomen kansainvälisten suhteiden vaarantamisen” perusteella, mikä Turkin kanssa solmitun sopimuksen valossa muodostaa huomattavan uhan turvapaikkaa hakeville kurdeille. Turkki on välittömästi sopimuksen allekirjoituksen jälkeen vaatinut yhteensä 33 henkilön luovuttamista Suomesta ja Ruotsista Turkkiin. 

Turkki on yksi maailman vaarallisimmista maista toimittajille, poliittisille aktivisteille ja toisinajattelijoille. Turkin vankiloissa istuu ilman oikeudenkäyntiä kymmeniä tuhansia ihmisiä, ja Turkki on tunnettu terrorismi-syytösten väärinkäyttämisestä toisinajattelijoita kohtaan.

Asekauppaa miehityssotaa käyvään maahan

Suomi ja Ruotsi ilmoittavat sopimuksessa, ettei mailla ole mitään kategorista kieltoa aseviennille Turkkiin. Vuonna 2019 Turkin hyökättyä Koillis-Syyrian autonomiselle alueelle Suomen puolustusministeri Antti Kaikkonen ilmoitti ykskantaan, ettei Suomi myönnä uusia asevientilupia Turkkiin. Paljon kategorisemmin asiaa ei voisi ilmaista – paitsi ehkä keskeyttämällä välittömästi kaikki voimassa olleet asevientiluvat tehdyn päätöksen ohella. Päätös seurasi Suomen hallituksen linjaa, ettei Suomi myy aseita miehityssotaa käyviin maihin tai konfliktialueille. Nyt on entistäkin selvempää, että tästä periaatteesta ollaan luopumassa. Poliittinen linja on täysin päinvastainen kuin vuonna 2019: nyt Turkin ilmoittaessa aikovansa hyökätä jälleen Pohjois-Syyriaan, Suomi kertoo avaavansa asekaupan miehittäjän kanssa. 

Vuoden 2019 sodassa käytettiin kemiallisia aseita, hyökättiin siviilien ja lääkintähenkilökunnan kimppuun, teloitettiin naisia ja käytettiin mm. veden saantia sodankäynnin keinona siviiliväestöä kohtaan. On vahvoja viitteitä siitä, että Turkki käyttää tälläkin hetkellä kemiallisia aseita kurdialueilla.

Suomi: poliittisen toiminnan ja sananvapauden rajoittamisen nimeen

Suomen ja Ruotsin allekirjoittamassa sopimuksessa sanotaan, että Suomi sitoutuu toimimaan PKK:ta vastaan – ja lisäksi kaikkia sen ”inspiroimien verkostojen tai ryhmien aktiviteetteja vastaan”. Käytännössä tämä on uhka kaikelle kurdien yhteisötoiminnalle Suomessa, Kurdistan- ja Rojava-solidaarisuusliikkeille ja kaikille rauhanjärjestöille ja muille, jotka ilmaisevat tukensa ja solidaarisuutensa demokraattiselle konfederalismille tai sorretuille kurdeille ja muille vähemmistöille.

Esimerkiksi Vasemmistoliitto linjasi vain muutama viikko sitten puoluekokouksessaan ajavansa PKK:n poistamista terroristilistoilta. Euroopan yhteisön tuomioistuin on vuonna 2018 ja 2021 todennut, että PKK:n listaamisessa terroristijärjestöksi on toimittu virheellisesti eikä listaukselle ole juridisia perusteita. Listausta ei tästä huolimatta ole purettu, sillä Turkki painostaa voimakkaasti Euroopan eri maiden poliittisia päättäjiä. Esimerkiksi Belgian korkein oikeus totesi vuonna 2021, ettei PKK ole terroristijärjestö. Maan hallitus kuitenkin kieltäytyi noudattamasta tätä päätöstä.

Maine meni, mutta aina voi esittää muuta

Suomen valtion katsoessa kuvajaistaan peilistä sieltä heijastuu uusi, tuntematon ja ihmisoikeudet toissijaisiksi asettava maa. Vallitsevassa maailmanpoliittisessa tilanteessa tällaisen suunnan valitseminen on pelottavaa ja osoittaa maiden poteroituvan tiukemmin kylmän ja kuuman sodan jakolinjojen taakse. Osoittaakseen yhteenkuuluvuutta joidenkin kanssa on osoitettava vihollisuutta toisille – asein ja luovuttaen ihmisiä vankiloihin sellaisiin valtioihin, joissa oikeusjärjestelmä ei toimi.

Liittoutumalla Turkin kanssa Suomi on valinnut sodassa ja kansainvälisissä suhteissa monille meistä vaarallisen puolen ja pidämme tästä vastuullisina ulkoministeri Pekka Haavistoa ja muita 28.6. kolmenvälisen sopimuksen muotoiluun suostuneita tahoja. Sopimus on häpeätahra Haaviston nurin kääntyneeseen takkiin ja Suomen maineeseen ihmisoikeusvaltiona.

1.7.2022

NCDK – Kurdien demokraattinen yhteisökeskus

Kurdistan-solidaarisuusverkosto Helsinki

Kurdistanin ystävät, Tampere

Rojavan ystävät, Turku

Kurdistanin ystävät, Oulu

TAIVO – Toimintaryhmä autonomia, ihmisarvo, vapaus Oulu

OAL – Oulun anarkistiliitto

Oulutopia

SKP, Oulun osasto

Järvi-Oulun Vasemmisto ry 

Punatulkut ry

A-ryhmä

Varisverkosto